Nykyään flamencona tunnettu taidelaji lasketaan syntyneen 1800-luvun alussa. Flamencon historia on välillä kerrottu niinkin, että on haluttu korostaa sen ikivanhoja juuria ja eksoottisia vaikutteita. Jo muinaiset roomalaiset näkivät Cádizin tyttöjen tanssia, mutta oliko se flamencoa? Flamencolaulussa kuuluu toki yhtäläisyydet esimerkiksi pohjoisafrikkalaisten laulutyylien kanssa.

Monet flamencolle tyypillisistä musiikillisista piirteistä löytyvät kuitenkin huomattavasti lähempää, sekä ajallisesti että maantieteellisesti, nimittäin espanjalaisesta barokkimusiikista. Sen parissa voi kuulla niin flamencosta tutun andalusialaisen kadenssin, tuttuja fraasimuotoja ja rytmikuvioita ja niin edespäin.

Musiikista, joka liittyy flamencon historiaan mutta ei ole varsinaisesti flamencoa, käytetään yleensä termiä preflamenco. Musiikkilajit kuten pasacalle, canarios tai zarambeque eivät ole flamencoa, mutta osa sen historiaa toki. Preflamencoon kuuluu myös meille tuttuja musiikin ja tanssin lajeja, jotka olivat siihen aikaan olemuksiltaan erilaisia kuin nykyään.

Fandango mainitaan Espanjassa kirjallisissa lähteissä jo 1600-luvulla, tango 1700-luvulla. Siihen aikaan lajit ovat olleet erilaisia, mutta samasta nimestä on kuitenkin vuosien varrella pidetty kiinni, siitä huolimatta että lajit ovat kehittyneet suuresit. Myös esimerkiksi zapateado, caña, polo ja jaleos ovat lajeja, joilla on historiaa jo ennen varsinaisen flamencon syntyä. Caña mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1604, mutta emme tiedä tarkasti, miltä sen musiikki kuulosti, koska nuottilähteitä on vasta 1800-luvulta.

Meren yli

Flamencon yhteydessä on tapana mainita läheiset yhteydet Amerikkaan ja erotella ns. meno-paluulaulut (cantes de ida y vuelta) omaksi ryhmäkseen: guajira, colombiana, milonga, rumba ja niin edespäin, suurta muotia 1900-luvun alussa. Yhteydet Espanjan ja Amerikan välillä ovat kuitenkin huomattavasti laajempi ilmiö, joka on vaikuttaneet espanjalaiseen ja amerikkalaiseen musiikkiin ja tanssiin 1500-luvulta lähtien.

Fandango tuli 1700-luvulla tunnetuksi oikeana Espanjan kansallistanssina, jota tanssittiin koko maassa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ensimmäinen kirjallinen maininta fandangosta löytyy kuitenkin Meksikosta 1600-luvulla, Espanjasta vasta sata vuotta myöhemmin.

Fandango-sana liittyy alunperin mustien orjien juhliin, samoin kuin tango. Nimen ja musiikin alkuperä eivät välttämättä ole samat. Tango on hyvä esimerkki meille suomalaisille siitä, miten sama nimi voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia musiikki- ja tanssilajeja. Tango rantautui Suomeen 1900-luvun alussa, mutta Espanjaan se tuli Amerikasta jo aiemmin, ja flamenco-ohjelmistoon se liittyi 1800-luvulla. Silti flamencomaailman tangoa ei aina muisteta flamencon yhteydessä mainita cantes de ida y vuelta -tyylilajien yhteydessä, se on kasvanut niin voimakkaaksi omaksi ryhmäkseen.

Musiikki muuntuu

Espanjalaisessa kansanmusiikissa kolmijakoisuus dominoi aika lailla täysin. Bolero, seguidilla, fandango, jota, kaikki ovat kolmijakoisia musiikinlajeja. Flamencoon tasajakoiset tahtilajit (tango, farruca, garrotin…) tulivat tangon kautta. Kun tarkkaillaan tahtilajeja, espanjalaisessa barokkimusiikissa löytyy paljon mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten musiikkilajit ovat historiansa aikana vaihtaneet tahtilajeja (esimerkiksi pasacalle, zarabanda, canarios). Sama laji saattaa esiintyä samaan aikaan kolmijakoisena ja tasajakoisena. Useimmiten tasajakoisuus espanjalaisessa musiikissa liitetään ainakin jollain tasolla Amerikan vaikutukseen. Suomalaisessa kansanmusiikissakin löytyy sekä kolmi- että tasajakoisia polskia.

Monet Espanjassa barokin aikaan tunnetut musiikki- ja tanssilajit kulkeutuivat muualle Eurooppaan ja vaihtoivat olemustaan tyylitellymmäksi ja juhlallisemmaksi. Eurooppalaisessa barokin tanssisarjoissa esiintyy usein passacaglia (pasacalle) ja sarabande (zarabanda). Kun kuuntelee esimerkiksi Bachin soolosellosarjojen ylväitä sarabandeja on vaikea kuvitella, että ne perustuvat riehakkaaseen espanjalaiseen tanssiin, joka kiellettiin epäsiveellisenä. Fandango löytyy myös Luigi Boccherinin kvintetosta kitaralle ja jousille, sävelletty vuonna 1798. Monesti musiikki ja tanssi liikkui kansan parista hoviin ja takaisin kansan pariin.

Harmoninen peruskulku

Monet Espanjan barokkiajan musiikkityyleistä perustuvat toistuviin harmonisiin peruskulkuihin, joiden päällä seikkailevat vapaat, improvisatoriset melodiat. Koko Euroopassa hyvin kuuluisa barokin aikaan oli etenkin espanjalainen folía (tai follia), joka esiintyy edelleen usein barokkimusiikkiohjelmistossa. Monet säveltäjät tekivät sävellyksiä tämän sointukulun pohjalle, esimerkiksi Corelli, Vivaldi, Marais, sekä huomattavasti myöhemmin Liszt ja Rahmaninov.

Folian ydin ei ole melodia vain sointukulku. Erityisen tunnettu oli ns. folía tardía, jonka sointukulku oli seuraava:
i / V / i / VII / III / VII / i / V / i
Esimerkiksi d-mollissa:
Dm / A7 / Dm / C / F / C / Dm / A7 / Dm

Sittemmin folialle vakiintui myös erilaisia melodioita, jotka ovat rantautuneet kansanlauluiksi myös Pohjoismaihin. Esimerkiksi Margareta Jersildin ja Märta Ramstenin mainio kirja ”La folia – En europeisk melodi i svenska musikmiljöer” (Bo Ejeby förlag 2007) kertoo, miten folia kulkeutui laajasti ruotsalaiseen kansanmusiikkiin. Tämä kaikki voidaan näkeä selkeänä parallellina flamencon tyylilajeihin, jotka yleensä pohjautuvat samaan tyyliin tiettyyn sointukulkuun ja vapaampaan melodiakäsittelyyn. Flamencon tyylilajien maailmassa lauletaan esimerkiksi soleáa (cantar por soleá), ei lauleta yhtä soleáa. Foliasta puhuttiin 1500-luvulla samaan tyyliin, saatettiin laulaa folíaa (cantar en folía), laulaa vapaasti tietyn sointukulun raameissa.

Kadenssit ja asteikot

Monelle flamencon tyylilajille tyypillinen laskeva kadenssi, niinsanottu cadencia andaluza, esiintyy myös espanjalaisessa barokkimusiikissa. Flamencossa kadenssi laskee kohti asteikon perussäveltä. Barokkimusiikissa se kuitenkin esiintyy mollissa kulkevissa musiikinlajeissa puolikadenssina, joka johtaa sävellajin dominantille. (Yleensä kadenssi johtaa asteikon perussävelelle, mutta puolikadenssi jää asteikon viidennelle asteelle eli dominantille, voi tuntua siltä että se jää ikään kuin kesken).

Puolikadenssi barokkimusiikissa, esimerkiksi d-mollissa:
i / VII / VI / V
Dm / C / Bb / A

Flamencossa tämä kadenssi kasvoi niin merkittäväksi, että se määritteli koko sävellajin uudestaan. Viimeinen a-sävel miellettiinkin sävellajin pohjasäveleksi, A-flamencomoodin perussäveleksi.
Cadencia andaluza flamencomusiikissa, A-flamencomoodissa:
iv / III / II / I
Dm / C / Bb / A
Soinnut ovat siis samat kuin yllä, mutta niiden konteksti on muuttunut.

Tähän kadenssiin liittyy vielä yksi mielenkiintoinen seikka perusasteikossa. Molliasteikossa voidaan käyttää joko matalaa tai korkeaa septimiä. Flamencomoodissa esiintyy sekä matala että korkea terssi. Vaihtuva sävel on siis keskenään sama.
D-molli: d, e, f, g, a, b, c/cis
A-flamencomoodi: a, b, c/cis, d, e, f, g

Rytmit ja fraseeraus

Suurin osa espanjalaisen barokkimusiikin lajeista ovat selkeästi kolmetahtisia, mutta monissa esiintyy hetkittäin hemiola-efektejä. Hemiola on yleisesti tunnettu ilmiö eurooppalaisessa barokkimusiikissa, esimerkiksi Bachin musiikissa hemiola-efektia esiintyy runsaasti. Hemiola tarkoittaa kolmijakoisessa tahtilajissa kuuden iskun mittaista hidasta triolia, eli flamencoyhteyksistä tuttua aksentointia 3+3+2+2+2!

Melodiafraasit ovat yleensä pidempiä kuin yksi tahti, esimerkiksi jácara-lajille tyypillistä ovat 12 iskun melodiafraasit, tutun kuuloista flamencoa kuuntelevalle korvalle! Espanjalaista barokkimusiikkia kirjoitetaan yleensä kolmijakoisessa tahtilajeissa, mutta jos unohtaa tahtilajit kuulee esimerkiksi siguiriyaa muistuttavaa aksentointia cumbé-lajissa, sekä hyvin svengaavat synkoopit. Sekä flamencon melodioille että suurelle osalle espanjalaista barokkimusiikia tyypillistä on myös painoton aloitus (comienzo acéfalo). Tämä tarkoittaa sitä, ettei melodia ala painollisella tavulla vain painottomalla (toisin kuin esimerkiksi suurin osa suomalaisista kansansävelmistä, jotka alkavat tukevasti tahdin ensimmäiseltä iskulta).

Barokkimusiikin lajit kuten zarabanda, cumbé, zarambeque ja guineos ovat vahvasti saaneet vaikutteita afrikkalaisten rytmeistä ja musiikeista. Flamencon historian yhteydessä afrikkalaisia vaikutteita ei ehkä aina ole niin paljon painotettu, mutta jos muistaa, että orjakauppa oli Sevillassa vilkasta jo 1400-luvulla, olisi yllättävää, ellei afrikkalaiset rytmit olisivat flamencoonkin jättäneet jälkensä.

Flamencon historiaan kuuluu sekä afrikkalaista ja afroamerikkalaista alkuperää olevia musiikinlajeja kuten edellämainitut, mutta myös musiikinlajeja kuten canarios ja morisca, joissa matkitaan afrikkalaisia, kanarialaisia, maureja ja muita eksoottisia kansoja, monesti villisti tömistellen. Canarios-laji mainitaan flamenco-ohjelmiston zapateadon esi-isänä, ja sointukulku muistuttaa myös guajiraa. Canarios-laji kulkeutui vahvasti Amerikan puolelle, josta zapateo-nimisiä musiikki- ja tanssilajeja löytyy runsaasti.

Tove Djupsjöbacka

Artikkeli perustuu pääosin Guillermo Castro Buendían kurssiin ”Los antecendentes musicales del flamenco” (Escuela Musical Superior de Cataluña, 2016), ja on julkaistu aiemmin Letra-lehdessä 2/2017.

Kuunteluesimerkkejä:

Gaspar Sanz: Jácaras – https://www.youtube.com/watch?v=lfuTRBW13EY
Jordi Savall & Hesperion XX (esitt.): Rodrigo Martinez (folía) – https://www.youtube.com/watch?v=5v-KUtwZRYE
Juan Francés de Iribarren: Jácara de fandanguillo – https://www.youtube.com/watch?v=AHFRzYVUWTY
Dos coplas castizas anónimas / El zorongo del nacío – https://www.youtube.com/watch?v=UlWgj0KZ8cM
Gaspar Sanz: Zarabanda – https://www.youtube.com/watch?v=8zquRefvoLw
Un sarao de la chacona – https://www.youtube.com/watch?v=bkkBUaASKY4
Santiago de Murcia: Cumbées – https://www.youtube.com/watch?v=C4QZbUOe_Lg
Hespérion XXI (esitt.): Ay que me abraso (guaracha) – https://www.youtube.com/watch?v=kyonEWkkF_o
Santiago de Murcia: Fandango – https://www.youtube.com/watch?v=Npny6ymK5T0
José de Nebra: Fandango ”Tempestad grande, amigo” – https://www.youtube.com/watch?v=W7bXquga9KQ
Luigi Boccherini: Fandango (Nina Corti, kastanjetit) – https://www.youtube.com/watch?v=QrdeD8LLoCM